Lätkälauantai

Lauantai ja lätkä alkavat Pähkinäkukkulan teemaan sopivasti L-kirjaimella. Eilen aamutuimaan Sotshista tarjoiltiin naisten kiekkoviihdettä ja sen jälkeen tie vei hallille. Ohjelmassa oli junnutapahtumaa sekä liigakiekkoa. Hieno päivä kerta kaikkiaan!

Isku Areenalla oli alkanut jo aamulla luistelee Pelicansin kanssa tapahtuma. Kiekkoreippaan junnut luistelivat ja sponsorit tukivat heidän harrastustaan. Myös joukko julkkiksia osallistui luisteluun ja tekemään hyvää nuorten puolesta. Menin paikan päälle tapahtuman loppuvaiheessa ja ihan uteliaisuudesta. Radiomastojen puoleinen pääty hallia sekä pitkän sivun käytävä olivat lähes pimeinä, mutta jäällä tapahtui.

Junnut asettuivat valmiiksi punaviivalle...

Ja sitten mentiin! Jäällä hääri myös kuuluttaja ja kierrosten laskijakin näytti olevan mukana. En tiedä miten kukaan pystyi laskemaan tarkasti kierrokset kun jäällä oli koko joukkue yhtä aikaa. Ehkä kierrokset laskettiin vain niille joille sponsori maksoi tuen kierrosten mukaan eikä könttäsummana.

Päätyä näkee harvoin tyhjänä. Ja silloin ei voi olla ihastelematta turkoosia väritystä. Pääty maalattiin ennen kauden alkua.

Kiekkopalli. Mitään muuta nimeä en tälle keksinyt. Palli(?) löytyi fanishopin kulmalta ja ihmettelin sitä hetken. Ihan tukevalta se vaikutti, en kuitenkaan uskaltanut istuutua. En nähnyt missään vaiheessa toista pallia tai hintaa sille. En tarkoita, että ostaisin sellaisen, olen vain utelias.

Pomppulinna oli tyhjennetty jo ennen ohjelman loppua. Hallin uudessa päädyssä oli tapahtuman kahvio, Kiekkoreippaan piste sekä esiintyjiä. Kaukalon lisäksi tapahtuman äksöni keskittyi tänne.

Julkkisluistelu vedettiin hieman eri tyylillä kuin junnuluistelut. Ili viiletti jäällä kultakypärä päässä ja hoiti samalla haastattelut. Wilson Kirwa, joka heiluttaa kuvassa iloisesti, oli valinnut luistinten sijaan jalkaansa lenkkarit. Wilson kertoi kokeilleensa luistimia ja kaatuneensa, joten lenkkarit olivat parempi vaihtoehto. Ilpo Kaikkonen viilettää kuvan yläreunassa hihat käärittyinä.

Julkkikset poseerasivat yhteiskuvassa luistelun jälkeen. Wilson poistui jäältä jo parin kierroksen jälkeen ja puuttuu kuvasta.


Pelicans - Saipa 3-1

Menin ulos odottelemaan pelin alkua ja mitä kummaa huomasinkaan: turkoosin SaiPa -bussin!

Siis keltamusta joukkue todellakin saapui Lahteen turkoosilla bussilla. Tai sitten tämä on hämäysbussi ja se oikea keltamusta bussi on jossain areenan takana piilossa... :)

Käytin reilun puolituntiseni piipahtamalla urheilukeskuksessa. En olekaan aiemmin huomannut tätä suurhallin seinässä olevaa kylttiä. Teksti on sellaista vanhahtavaa jargonia että luulin hallin rakennetun viimeistään 40-luvulla(!), mutta kyllä tätä tekstiä on osattu suoltaa vielä reilut kolmekymmentä vuotta sitten. Ihan hauska yksityiskohta kuitenkin.

Hiihtostadionilla on jo jonkin aikaa ollut latu ja pieni kumpukin sinne on tehty. Hiihtäjiä näkyi liikenteessä paljon ja olisin itsekin mennyt mieluummin hetkeksi suksille kuin odotellut lätkämatsin alkua. Katsomon yläpuolella on se tiukkaan käännökseen päättyvä TV:stä tuttu alamäki. Kuvassa mäki näyttää lähes tasaiselta, todellisuudessa siinä  mennään aika haipakkaa vauhtia.

Lahden symboli, mäkihyppytornit, olivat sankan sumun peitossa.

Ja sitten takaisin Isku Areenalle! SaiPan faneja oli tulossa ilmoitusten mukaan 500 henkeä joten kotijoukkueen kannustus joutui kunnolliseen testiin. Lipunmyynti uumoili myös ensimmäistä kertaa viidentuhannen katsojan maagisen rajan rikkoutumista -ja se myös tapahtui.

Pekko oli ennen ottelua sitä mieltä, että me voitetaan!

Penkeille oli jaettu jo keväällä 2012 tutuiksi tulleita lärpyttimiä. Jos et tiedä mikä on lärpytin, niin tuo pahvinpala taitellaan haitariksi, pidellään toisesta päästä kiinni jolloin se näyttää enemmän viuhkalta ja hakataan toista päätä kämmeneen tai vaikka reiteen (mieluummin omaan kuin naapurin). Lärpytin sopii hyvin ujolle lahtelaiskatsomolle joka mieluummin taputtaa harvakseltaan kuin huutaa läpi ottelun.

SaiPan fanien saapuminen ei jäänyt kuulematta keneltäkään. Joukon ääni kantoi paikalleni jo hallin käytävältä ja äänekäs meno jatkui vierasfanien katsomossa pelin alussa.

Kotijoukkue sai peliin unelma-alun ja nakutti muutamassa minuutissa kolme maalia. Mökki oli lähes täynnä, lärpyttimet käytössä ja tunnelma hallissa parasta, mitä tällä kaudella olen nähnyt tai kuullut. Nopeat kolme maalia hillitsivät hetkeksi SaiPan fanien tunnelmaa.

Peli ei lässähtänyt, vaikka se tietyllä tapaa vaikutti jo pelatulta. Kolme maalia ei kuitenkaan ole liian pitkä johto kurottavaksi kun ottelu on vasta alkanut. Taistelu jatkui ja vaarallisia tilanteita nähtiin loppuun asti.

Luistelukoululaiset pääsivät kaukaloon ensimmäisellä erätauolla. Koululaisista kun oli kyse, niin osalle joko luisteltu matka tai sitten jännitys oli liikaa ja muksahduksia sattui. Pienimmät ja joukon viimeiset autettiin pois jäältä ja tilanne muistutti koskettavaa videota jossa... no, katso pätkä "Näin autetaan joukkuetoveria". Video voi tuntua pitkältä, mutta anna sille hetki aikaa, takaan että hymyilet sen katsottuasi.

Toisessa erässä peli jatkui vaihdikkaana ja taphtumia riitti. Erä oli kuitenkin maaliton.

Katosomossa oli täyttä ja tunnelma kunnossa. Keltapaidatkin toipuivat shokkialusta ja jatkoivat kannustushuutojaan.

Naisten vessaan oli tuotu terveiset ihan helsingistä asti.

SaiPa sai kavennettua kolmannen erän puolivälin jälkeen ja jatkoi täydellä draivilla loppuun asti. Hölmö jäähy lisäsi Pelicansin ahdinkoa, onneksi takaiskuilta vältyttyiin.

Illan oudoin episodi nähtiin laitakamppailussa kun Ilkka Pikkaraisen maila lensi yllättäen pleksin yli klubikatsomoon. Maila ei jostain syystä kelvannut kenellekään matkamuistoksi vaan palautettiin seuraavan katkon aikana tuomarille ja Pelicans-aitoon.

Kaksi sekuntia ennen loppusummeria ei voittajasta ollut epäselvyyttä ja se innoitti maalilla Jere Myllyniemen villiin voitontanssiin.

Kiitos fanit, kiitos joukkue, hyvä me! Upea ilta!

Lauantain onnistujen tittelin annan koko turkoosille joukkueelle. Aivan sama mitä Aravirta on joukkueelle syöttänyt: se toimii. Luistin kulkee ja tekemisen meininki välittyy katsomoon. Hienoa pojat, nyt on asenne kohdillaan!

Tällä kertaa jätän pyhkeet jakamatta ja annan tsemppitähden SaiPalle. Sekä joukkueelle että faneille. Kumpikaan ei luovuttanut vaikean alun jälkeen. Se, mikä olisi voinut kääntyä helposti murskajaisiksi, olikin hyvää taistelua puolin ja toisin. Peliä ei ole koskaan ilman vastustajaa, kiitos teille vierailusta!


LAHTI. KIEKKOKAUPUNKI.