sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Tyttö hiutaleista ja unelmista

Eowyn Ivey: Lumilapsi

Alaska 1920-luvulla. Kypsällä iällä uudisraivaajiksi lähteneet Jack ja Mabel sinnittelevät pakkasen ja erämaan armoilla. Pohjoisessa kesä on kaunis ja lyhyt, mutta pariskunta on vieraantumassa toisistaan. Jälkikasvua ei ole, Jack raataa päivät maatilan töissä ja Mabel on eristäytynyt mökkiin: hän haluaisi liittyä jään alla kieppuvan lehden matkaan, upota hyiseen virtaan.

Sataa ensilumi. Jack ja Mabel tekevät pihaan lumesta pienen tytön, antava sille lapaset ja huivinkin. Lapsi antaa heille paljon enemmän, hän alkaa liikkua heidän pihapiirissään ja kertoo nimensä. Tyttö on Faina.
Aiemmin keväällä lukemani Valo valtameren yllä kertoo tarinan samoista lähtökohdista: lapseton pariskunta luonnon armoilla, tapahtumapaikkana vain majakkasaari Australiassa. Se ei aivan vastannut suuriin odotuksiini, joten Lumilapsen lukeminen siirtyi alkusyksyyn. Turhaan, sillä Lumilapsi on näistä parempi ja taianomaisempi. Kaunis, sydäntäsärkevä tarina. Kirja on ollut Pulizer -ehdokkaana 2013 ja hävinnyt loistavalle The Orphan Master's Son'ille. Olisin itsekin laittanut teokset tähän järjestykseen.

Erityisesti minua viehätti Lumilapsessa se, että se on häpeilemättä aikuisille kirjoitettu satu, joka hyödyntää olemassaolevia satuja. Fainan ilmestyminen Jackin ja Mabelin elämään on vasta alkusysäys tarinalle. Kuka Faina on, mistä hän tulee ja mitä hänen kanssaan pitäisi tehdä? Alaskassa talvi on pimeä ja pakkanen kohtalokas, mutta vielä kohtalokkaampi voi olla ihmisen usko satuihin. Tai ehkä kyse onkin juuri kohtalosta...

Lumilapsi on katkeransuloinen tarina, se selviää jo alussa. Vaikka loppuratkaisua pedataan jo varhain, onnistuu tarina yllättämään. Juoni on varsin yksinkertainen, tai ehkä se vain tuntuu yksinkertaiselta sillä tapahtumat soljuvat toisiinsa nin luonnollisesti. Tarina on loistava erimerkki siitä miten toimivaan kertomukseen ei tarvita suuria, koko maailmaa järisyttäviä tapahtumia. Muutama uskottava hahmo rittää kun arkiset tapahtumat maustaa ripauksella taikaa.

Lumilapsi vie lukijan menneisyyteen ja ennenkokemattomaan, Jackin ja Mabelin maagiseen hetkeen:

Sinä iltana heille syntyi lapsi jäästä, lumesta ja kaipauksesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kolmen ällän ystävä, kiitos kommentistasi! :) Bloggeriin pukkaa niin paljon anonyymiä roskapostia, että jouduin sulkemaan kommenteista sen vaihtoehdon.