Messu- ja kiekkolauantai

Vietin eilen mukava päivän Messukeskuksessa sekä Isku Areenalla. Piipahdin ensin kaverilla kylässä (ja syömässä -hyvää ruokaa oli, kiitos!) ja suuntasin sitten yhden aikaan Kätevä Tekevä Lukeva messuille. Yhteen viikonloppuun oli jälleen koottu kädentaidot, harrasteet sekä lukeminen. Vierailin messuilla myös viime vuonna. Idea ja sisältö oli hyvin pitkälti sama, nyt mukana oli myös Kivi- ja korumessut.

Tässä kuvapainotteinen raportti messujen kohokohdistani ja sen jälkeen juttua Pelicansin pelistä sekä pohdintaa yleisökadosta.

Aloitin messut Lukevasta. Siellä oli myynissä uusia kirjoja sekä vanhempia antikvariaatin osastolla.

Ja sitten hetimiten ohjelmaan. Kirjalijat Siri Kolu ja Magdalena Hai olivat koululaisten haastateltavana ohjelmalavalla. Juttua riitti tunniksi ja koululaiset olivat tehneet taustatyönsä huolella: lukeneet kirjat sekä miettineet kysymykset. Ilmassa oli havaittavissa pientä alkujännitystä, mutta hei, se kuuluu asiaan. :) Tämä setti oli selkeämpi ja mukavampi seurata kuin vuoden takainen kirjaston lukupiirin Maija Vilkkumaan haastattelu.

Siri Kolulla oli jutustelussaan valtavasti energiaa! Häntä haastateltiin Me Rosvolat sekä PI (Pelko Ihmisessä) ja IP (Ihmisen puolella) -kirjoista. En ole lukenut näistä yhtäkään, mutta haastattelun perusteella ainakin PI ja IP on pakko lukea jossain vaiheessa. Hetkinen, niistähän tulee yhdessä PIIP! Me Rosvolat pyörii muuten tällä hetkellä näytelmänä Lahden Kaupunginteatterissa.

Magdalena Hai kertoi Gigi ja Henry -trilogiastaan. Lajityyppinä on minullekin ennestään tuntematon steampunk ja sain hieman esimakua siitä mitä on luvassa, nimittäin sarjan aloitusosa Kerjäläisprinsessa odottaa vuoroa lukupinossani. Sarjan kaikki osat ovat jo ilmestyneet, onneksi haastattelussa ei menty liian syvälle tarinan juonenkäänteisiin. Olen lukenut trilogiasta paljon kehuja ja onnekseni tämä A) sopii kirjalliselle kiekkokierrokselle ja B) löytyi lähikirjaston hyllystä.

Ohjelmalava oli sisustettu oikein kotoisaksi, tässä vielä lähempi kuva Sirin ja Magdalenan kirjoista. Haastattelun jälkeen jäin norkoilemaan paikalle josko saisin vaihdettua naisten kanssa sanan tai pari tai kivan yhteiskuvan tänne blogiin. Yleisökysymyksiä kun ei tällä kertaa tarjottu, olin jo varautunut siihenkin. No, luulin tilaisuuden koittaneen, ehdin jo avata suuni ja sitten Magdalena nykäistiin jonnekin. Ja Sirilläkin oli meno päällä.

Hetken hämmennyksen jälkeen iski sitten se todellisuus että ehkä ei kannata mennä örveltämään keskelle toisten ohjelmaa. :D Kirjailijoilla kun selvästi näytti olevan vielä jotain aikataulutettuna ja haastattelu oli muutenkin venähtänyt pitkäksi.

Siri ja Magdalena, mukava kun kävitte täällä! Saitte myytyä tarinanne minulle.

Enpä muistakaan milloin viimeksi olen käynyt kirjastoautossa... nyt sekin asia tuli paikattua. Pieneen tilaan mahtuu yllättävän paljon kirjoja.

Ja sitten Kätevän puolelle. Täällä oli myynnissä erilaisia askartelu- ja käsityötarvikkeita sekä valmiita tuotteita. Omilla pisteillään esiteltiin kädentaitoja ihan käytännössä. Lähestyvä joulusesonki näkyi monella myyjällä.

Lisää jouluaihetta. Paperikassitkin ovat söpöt!

Käsintehtyä suklaata. Sinkkunaisen pelastus on tehnyt hyvin kauppansa.

Keittiössä valmistui jotain herkkua rusinoista ja appelsiinista.

Tähtianis. Söpöin mauste ikinä?

Tekevään oli pystytetty oikein uima-allas ja siellä pääsi kokeilemaan sukellusta.

Nukkekotinäyttely oli suosikkini Tekevän puolella. Jouduin oikein hillitsemään itseäni, etten olisi rikkonut kieltoja ja koskettanut teoksia. Nukkekotien messuteema oli joulu.

Voisin sisustaa oman kylppärin näin. Tumma sininen ja kulta on niin upea yhdistelmä, että aivan sama vaikkei tuolla ole pesukonetta...

Sininen nukkekoti oli ulkopuolelta suosikkini.

Ei aivan nukkekoti, mutta nukkuva prinsessa herättää aina mielikuvituksen.

Nukkekodit on myös sisustettava. Pisteet sille joka jaksaa väkertää näitä käsin! Pikkiriikkisten Englanninlakritsien koko oli noin milli kertaa milli.

Kivi- ja korumessuilla ei ollut minulle oikein mitään nähtävää. Olen pyöritellyt kiviä ihan tarpeeksi opiskeluaikoina enkä oppinut tunnistamaan niitä kunnolla. Sama "vika" on kasveissa: ne pysyvät paikoillaan eivätkä tee mitään. Yritä siinä sitten kasvikirjan kanssa erottaa heinää toisesta... Eläimet sentään liikkuvat ja ääntelevät, mikä helpottaa tunnistusta.

Kivien lisäksi myynnissä oli kiviharrastajien välineitä sekä koruja. Olen käynyt aiemmin Kivi- Ja korumessuilla kun ne järjestettiin Jokimaalla ja silloin tarjontaa oli paljon enemmän. Eilinen valikoima oli vain murto-osa siitä.


Pelicans - Kalpa 3-1

Hieman ennen puoli viittä jätin hyvästit messuhallille ja siirryin muutaman sadan metrin päähän Isku Areenalle. Ja onhan se kaunis myös hämärässä.

Tunnustan, että tässä vaiheessa iltaa alkoi jo painaa pieni turnausväsymys. Se ei tarkoita etteikö kalakukko olisi kelvannut iltapalaksi, se maistui oikein mukavasti. Ottelussa nähtiin pari rankkaria ja Pelicansin maalilla jo useamman matsin torjuntavastuussa häärinyt Janne Juvonen teki vakuuttavan iltapuhteen. Nuorukainen on vihdoin saanut kunnolla vastuuta ja vastaa mainiosti huutoon.

Ottelun negatiivisin asia oli edelleen järkyttävän pieni yleisömäärä: 3112. Se latisti pakostakin tunnelmaa katsomossa. Tarjoaisin niin mielelläni vedenkestävän ratkaisun ja palauttaisin katsojat halliin... mutta miten? Onko taloudellinen tilanne niin paha? Vai kiekkoviihde kärsinyt täydellisen inflaation kesän aikana?

Keskustelin asiasta jokin aika sitten kaverin kanssa. Loppupäätelmämme oli se, että ihmiset menevät mieluummin perheen kanssa vaikkapa leffaan tai tilaavat lätkän kotiin maksukanavilla. Se on poppareineenkin edullisempaa kuin lähteä lätkämatsiin ja vetäistä hodarit. En ensin suostunut sulattamaan päätelmää, sillä olen tehnyt päinvastaisen ratkaisun: katson lätkän paikanpäällä ja olen karsinut muut vapaa-ajan huvimenot minimiin. Kerran turkoosi sydän, aina turkoosi, näes.

Rahan lisäksi, ikävä kyllä, myös joukkueen pärjääminen vaikuttaa katsojamäärään. Ymmärrän että voittoputkessa on mukavampaa lähteä hallille, mutta ei se tarkoita automaattisesti seuraavan ottelun voittoa. Eikä tappiota aina seuraa toinen tappio. Siipirikkoinenkin lintu pysyy ilmassa tahdonvoimalla, se nähtiin Kärppiä ja nyt Kalpaa vastaan. Jäälle ja katsomoon tulisi lähteä "me voitetaan" -asenteella, ei nykyisellä "ääh, katellaan josko".

Pelicans on tarjonnut ainakin kahtena lauantaina lipun ennakkoon ostaneille vapaan pääsyn aiemmin päivällä pelattuun A-junioireiden otteluun. Normaalisti maksutta pääsee vain kausikortilla. Mukava idea, mikä toivottavasti houkuttelee lisää katsojia junnujen peliin. Hankin molemmilla kerroilla lipun vasta luukulta, joten se optio jäi käyttämättä. Ja vaikka olisin ostanut lipun ennakkoon, niin kahden matsin katsominen peräjälkeen olisi ehkä ollut hieman liikaa. Eri asia on sitten vaikkapa MM-kisoissa missä matsien välissä on ohjelmaa ja tekemistä.

Muistaakseni joku fani oli ehdottanut Facebookissa että lauantain lipulla saisi puoleen hintaan lipun esim. tiistaille, niin se kannustaisi jengiä halliin. Kannatan ideaa, tai vaikka kaksi peliä yhden hinnalla -tarjousta. Kokeilusta tuskin olisi haittaa kenellekään. Ja varmasti pelaajistakin on mukavampaa luistella jäälle kun katsomossa on porukkaa.

Näillä Juvosen eilisillä tuuletuksilla oli mahtavaa lähteä maaottelutauolle! Nyt parannellaan jätkät sairastuvalta pelikuntoon, levätään ja lähdetään uudella sykkeellä loppukauteen. Voitto revittiin eilen väkisin, silti peli näytti varsinkin kolmannessa erässä tutulta turkoosilta taistelulta.
Lisää tätä kiitos!


Paras paikka?
Eilen paikkani oli katsomo D1, rivi 13, paikka 15. Hinta 21,50e toimituskuluineen.
Näkymä jäälle pelin aikana kun kuva on otettu suunnilleen kasvojen korkeudelta ja ilman zoomia:

Di katsomo on radiomastojen päädyssä ja Pelicans hyökkää tähän päätyyn toisessa erässä. Katsomo on myös jo tältä kaudelta tuttu, istuin täällä aiemmin alarivillä, silloin hieman keskemmällä. Ja aikanaan minulla on ollut täällä kausari. Nyt paikanvalinnan teki puolestani, tavallaan, isä joka oli jo ostanut lipun samaan päätyyn. Hankin omani vasta lippuluukulta, sillä nykyisellä yleisökadolla ei tarvitse pelätä jäävänsä ovien ulkopuolelle. Rivi 13 on katsomon toiseksi ylin, joten näkyvyys oli aivan eri luokkaa kuin alariviltä.

Katsomopaikkani plussat ja miinukset:
+ hallin edullisin istumapaikka
+ päädyssä ylimmät rivit on paras valinta
+ lihiksiä saa katsomon takaa
- Pelicansin hyökkäyspääty vain yhdessä erässä
- päätyverkko haittaa näkyvyyttä
- pitkä matka toiseen päätyyn
- muovipenkki

Pikatuomio: ihan jees, vähän tuttua huttua, joten ei mitään spesiaaleja tuntemuksia.