Lauantaisaunan kautta joululomille

Pelicans - TPS 3-2 ja

Tänä aamuna oli ihanaa herätä ja huomata yön aikana valkeaksi muuttunut maa. Ja olihan taas pelipäivä, se viikonpäivistä parhain. Ja aika kokea livematsi kahden viikon tauon jälkeen. Edellisen kerran olin fanimatkalla Oulussa, nyt kutsui jälleen kotoinen Isku Areena ja Pelicansin kotiluola.

Kohti pelipaikkaa.

Hallilla oli joitain tunteja aiemmin luistelee Pelicansin kanssa hyväntekeväisyystapahtuma sekä turkoosi kiekkopäivä. Kiekkohetki. Jokin sellainen tapahtuma minkä nimikin jo unohtui. Luistelee Pelicansin kanssa järjestettiin ensimmäisen kerran viime kaudella ja juttuni siitä löytyy tämän linkin takaa. Turkoosi kiekkopäivä -tai mikä nyt olikaan- pidettiin nyt ensimmäisen kerran. Piipahdin paikalla kun se oli jo oikeastaan ohi. Isku Areenan edessä parkkipaikalla oli jokunen teltta ja pelialue. Siellä oli sitten voinut pelata jääkiekkopeliä, laukoa tutkaan, harjoitella tarkuusammuntaa ja jotakin sellaista. Homma meni nyt totaalisesti ohi, mutta tapahtuma on luvassa myöhemmin uudelleen ja pitää sitten vain olla aiemmin paikalla.

Tämähän on melkein kuin ulkojäillä.

Itse ottelu oli allekirjoittaneelle ja monelle muullekin fanille syyskauden odotetuin. Saapuihan Lahteen TPS:n paidassa joukko hopeakevään 2012 sankareita. Harmi vain, että Kai Suikkanen ehti saada potkut, joten hän ei ollut enää joukkueen mukana. Illan odotetuimmat miehet Ryan Lasch ja Radek Smolenak iskivät maalit mieheen. Onneksi se ei riittänyt turkulaisten voittoon, vaan Pelicans otti voiton jatkoajan kautta. Sitä ennen ehtikin tapahtua kaikenlaista...

TPS-fanien tuottamaa savusumua.

Turusta oli saapunut lahteen kohtuullisen pieni, mutta äänekäs kannustusjoukko. Pelicansin mentyä ensimmäisessä erässä 2-0 johtoon leimahti jotain turkulaisten fanien keskuudessa ja halliin levisi savua. En tiedä mitä tapahtui, mitä siellä poltettiin tai posautettiin, mutta ainakin järjestysmiehille sekä poliiseille riitti sen jälkeen hommia. Peli jatkui kaukalossa koko ajan normaalisti ja savukin hälveni vähitellen.

Julkkikset jäällä.

Ensimmäisellä erätauolla käväisin hakemassa syötävää ja katsomoon palattuani jouduin miettimään muutaman kerran että mitä ihmeen kummaa jäällä nyt tapahtuu. Siellä olivat niin cheerleaderit kuin... öööh... kupliin puetut ihmiset. Palloa potkittiin ja kaatuiltiin. Kuulemma se oli jokin julkkisten hyväntekeväisyys / rahankeruu yms. tempaus. Keitä sitten oli kuplien sisällä? Ei aavistustakaan.

Taas oli niin nälkä, että meinasin syödä makkaran ennen kuvaamista.

Jäällä nähtiin taisteleva Pelicans. Luistin liikkui ja maalipaikkoja saatiin. Laukaukset lähtivät lavasta ripeään. Mokia sattui, tottakai, niitä mahtuu jokaiseen peliin. Yleisilme oli kuitenkin yritteliäs ja voittoa haettiin tosissaan ja se olisi saatu varsinaisella peliajalla ilman käsittämätöntä tuomarointia. Ottelun toista päätuomaria on parjattu jo (ansaitusti) niin paljon sosiaalisessa mediassa, että olkoon. Ei vaan enää jaksa.

Pelipäivänä radiomastotkin pukeutuvat turkoosiin.

Kuuman ja tunteikkaan ottelun jälkeen on mukava lähteä ansaitulle tauolle keräämään voimia kevätkauteen. Tässä vaiheessa iltaa alkaa jo väsymyskin painaa ja suurin osa matsin tapahtumista häipyä unholaan. Nukkumatin heitellessä unihiekkaa onkin parasta vetäytyä takavasemmalle ja nukahtaa voitontunteeseen. Kiitos Pelicans!


Paras paikka?
Olin jälleen saattajana Lämärin invapaikalla. Paikka ja katsomo on arvioitu jo aiemmin, joten totean vain että tuntemukset olivat edelleen samat. Ja muutama seuraavakin matsi menee vielä siellä, mutta ensin joulunviettoon...

Pelit jatkuvat Isku Areenalla 27.12. Ässiä vastaan -olethan sinäkin mukana?