Melkein viikon mittainen oman joukkueen ottelutauko on varsin pitkä kakku kärsittäväksi kesken kiekkokauden. Onneksi ikävään saatiin pientä helpotusta kun Pelicans järjesti eilen Isku Areenalla pikkujoulut. Tapahtuman kutsusta tuli jo erittäin hyvä fiilis, sellainen että olen lämpimästi tervetullut ja kaivattu vieras.
Lämmin vastaanotto jatkui heti ovella kun valmennusjohto ja joukkueen kapteenit kättelivät kaikki vieraat. Jonon viimeisenä ollut tanskalaisvahvistus Stefan Lassen on muuten oppinut erittäin hyvin suomalaisen moi -tervehdyksen!
Tilaisuuteen varattu puolitoistatuntinen kului nopeasti. Ohjelmaakin oli ja sen lomassa sopivasti aikaa ruokailuun, seurusteluun ja shoppailuun. Faniaulan valaistus yhdisteli halloweenistä tuttua, nyt jouluista punaista sekä tietenkin turkoosia. Ja sitä turkoosia myös ostin itselleni ennenaikaisena joululahjana. Pelicans uusi tälle kaudelle pelipaidat ja fanien saataville niitä ilmestyi halloweeninä. Kuvittelin vielä silloin hankkivani paidan lähempänä joulua. Sitten iski katumus ja into saada se jo
fanimatkalle Jyväskylään. Siinä vaiheessa oikea koko oli loppunut turkoosista kotipaidasta. Vaikka musta lauantaipaita onkin tavallaan se upein Pelicansin paita, niin halusin ehdottomasti kotipaidan. Eilen tähdet olivat sen verran suotuisasti että se löytyi ja pääsen seuraavaan matsiin uudella paidalla. Jei!
Pikkujouluissa tarjoiltiin riisipuuroa ja glögiä. Ja kyllä, tykkään laittaa riisipuuroon kanelia pikkaisen reilummalla kädellä. On siellä sokeriakin. Rusinasoppaa tarjottiin myös, mutta valinta oli joko se tai kaneli (molemmat yhdessä ei vain toimi) ja päädyin kaneliin. Riisipuuro oli muuten älyttömän hyvää! En ole kertaakaan syönyt yhtä samettisen pehmeää riisipuuroa. Glögi maistui mantelin ja rusinoiden kera. Puuroon oli myös piilotettu perinteinen manteli, en tiedä kuka sen sai. Löytäjälle oli varattu jonkinlainen yllätyspalkinto.
Otin vain muutaman kuvan ja keskityin enemmän tapahtumaan. Tällaiselle yli-ikäiselle fanitytölle pikkujoulujen tärkein anti oli tietenkin nähdä pelaajia ja vaihtaa muutama sana heidän kanssaan. Minulta on joskus kysytty miten uskallan mennä juttelemaan pelaajille. Siihen ei ole taikanappia, mutta muutama henkinen kikka kylläkin. Ensinnäkin ajattelen, että pelaajat ovat vain ihmisiä, kuten sinä ja minä. Se auttaa jo pitkälle. Toisekseen he ovat fanitapahtumissa töissä ja edustamassa seuraa sekä itseään. Heillä on aivan varmasti takana jonkinlainen koulutus tai briiffi nyt vähintään, sekä kokemusta edustushommista. Fanin osa on se helpompi. Ja kolmanneksi: jos sanoo vahingossa pelaajalle jotain omasta mielestä typerää tai hassua, niin ei maailma siihen kaadu. Yritä ottaa rennosti. Ja jos silti jännittää, niin sehän vain kuuluu asiaan aina kun tapahtuu jotain erikoista. :)
Pelicansin pikkujoulusta ei ilmoitettu etukäteen julkisesti. Kutsun saaminen ei ole mitään salatiedettä, riitti että on esimerkiksi turkoosikortin tai kausikortin haltija. Toivottavasti puurolle päästään myös ensivuonna, tämä oli mukava kokemus! Lämminhenkinen ja rento turkoosi pikkujoulu sopii mainiosti koko perheelle.
Mutta sitä ennen jatketaan pelejä. Olethan huomenna Isku Areenalla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kolmen ällän ystävä, kiitos kommentistasi! :) Bloggeriin pukkaa niin paljon anonyymiä roskapostia, että jouduin sulkemaan kommenteista sen vaihtoehdon.