Jännitystä rajojen molemmin puolin

Raita Jauhiainen: Terra Unionia, kolmas kirja & Hirunda, kolmas kirja (Allianssi.125)

Suosittelen tutustumaan kirjasarjan aloitukseen jos et ole aiemmin vieraillut Terra Unioniassa tai Hirundassa. Tämä bloggaus sisältää erittäin maltillisesti spoilereita kolmansista kirjoista. Olet siis turvassa, kummallakin puolen rajaa...

Kaksi yhtä aikaa julkaistavaa kirjaa maailmasta, joka on jaettu kahteen aivan erilaiseen valtioon. Se on tiivistettynä Allianssi.125 -sarjan idea. Kolmannella kerralla Terra Unionian ja Hirundan takakannet päättyvät varsin kutkuttavasti: Kun kaikki valot sammuvat-- Vetäisin tuosta oman johtopäätöksen ja jäin odottamaan molempien valtioiden laajuista, pitkään kestävää katkosta energianjakelussa. Sitä ei tullut, mutta päähenkilöt joutuivat kokemaan pimeyttä monellakin tapaa.

Juonellisesti Allianssi.125 on täynnä pieniä yksityiskohtia. Ja viimeistään tässä vaiheessa käy selväksi että ne on mietitty alusta asti. Kolmannet osat paljastavat osan taustalla pyörinyttä suurempaa juonta, mikä alkaa nivoa yhteen varsinkin edellisissä osissa paljastuneita juttuja. Paljon jää toki vielä mysteeriksi, ja lisää on varmasti tulossa. Sarjan päätös tulee aikanaan näyttämään kuinka Raita Jauhiainen onnistuu tässä.

Kerronnallisesti sarjan toiset kirjat ovat tähän mennessä olleet parhaita. Jos lukiessa voi särähtää jotain päänsisäisesti omaan korvaan, niin sellaista tapahtui nyt joitain kertoja. Kyse oli kohtauksista joissa selitellään hieman liikaa. Kun esimerksi kuvaillaan pimeydessä kuuluvaa ääntä, hoksasin jo ennen seuraavaa selittävää lausetta mitä se tarkoittaa. Kokonaisuuteen nähden loppujen lopuksi aika pikku juttu, mutta toistuessaan siihen kiinnitti huomiota. Tämän osalta kirjat olisivat kaivanneet hieman tarkempaa esilukua kirjailijalta tai hänen luottohenkilö(i)ltään.

Moitteen vastapainona on todettava etteivät sarjan kolmannet osat suinkaan huonoja ole, päinvastoin. Allianssi.125 on keskittynyt aiemmin -pakostakin- esittelemään tekniikkaa, henkilöitä ja kummankin valtion perusteita. Kolmannet kirjat tutustuttavat tarkemmin myös kulttuuriin ja tapoihin. Terra Unionia on tähän asti vaikuttanut läpeensä samanlaiselta paikalta, vaan eipä enää. Hirundan puolella taas sain lisätietoa aiemmin kerrotuista tavoista ja menettelyistä. Molemmat valtiot painivat varsin mahdottoman kuvion kanssa: miten eletään ja lisäännytään järkevästi kun sukupuolten välinen kanssakäyminen on kaikkea muuta kuin normaalia.

Sarjaa lukiessani olen toisinaan kaivannut jonkinlaisia karttoja. Terra Unionian ensimmäisen kirjan alussa on kartta, mutta en muista siitä enää juuri mitään. Netissä niitä toki on, mutta kirjaa lukiessani kaipaan sitä helposti saataville. Eniten minua kiinnostaa Hirundan pääkaupungin Gavialiksen ja sen ympäristön maantiede, erityisesti eri paikkojen etäisyydet. Kuinka monta kilometriä on esimerkiksi ensimmäisen ja nollakehän rajalta kaupungin keskustaan? Hirundan kolmannessa kirjassa annetaan vähän vinkkiä etäisyyksistä, joten veikkaan kolminumeroista kilometrimäärää. Mutta en osaa yhtään arvata yhden kehän leveyttä ja tuskinpa ne ovat edes yhtä leveitä... Karttojen kaipuu ei kuitenkaan häiritse kirjan lukemista ja tarinassa pysyy mukana hyvin ilman karttaa. Eri asia olisi lukea vaikkapa Sormusten herraa, siinä kartan seuraaminen on olennainen osa tarinankerrontaa.

Mutta takaisin jonnekin kieroutuneen tulevaisuuden maailmaan vailla tietoa historiasta: olen kummalla tapaa koukussa tähän sarjaan. Lisää, kiitos!

No, lisää ilmestyy myöhemmin tänä vuonna, joten odottelen... Lue sinä sillä välin Terra Unionian tai Hirundan ensimmäinen kirja.